Pian rajana pellot ja metsän reunaa, ikkunasta ei naapureita nää.
Päivät pitkällä nauhana toistaan seuraa, levoton mieli käy kehää kiertämään.
Jääkaappi on täynnä, mutta sydän tyhjä, jos nyt en lähde, niin en ikinä, en ikinä.
Vielä kerran mä laitan uusiksi kaiken, puhdistan pöydän huonella, taiteen hetkeen.
mä vaihdan painan, mieleen nostan uuteen
Nyt on huoneita kaksi kaikuu, rappu tuoksut yllättää.
Päivä tintoa ja kaikkeen viimein mielissään.
mutta sydän katseessa uusi, on
kerran laitan uusiksi kaiken, pöydän
mä vaihdan painan, ja uuteen meen.
Vielä kerran mä laitan uusiksi kaiken, puhdistan huonella, taiteen hetkeen.
valkoisen mieleen nostan ja suuntaan meen.