Mä kuulin et sä oot jo menny jonkun uuden nettimään
Vaik vielä ei oo ehtiny ku olla sun peikonlehtikäinen
Sitä ei oo kastella, vaan istuu täs ja katsella
Kun se kuihtuu pois
Turhaa, turhaa, on yksi huone kasvin murhaa
Mun vaan piti jonnekin tää purkaa
Ehkä vähän julmaa
Mut mä syytän sua ku suoraan
haavaan et ees tai tuomaa
luonaa
sun jättämää kuonaa
Mä kuulin et sä oot jo menny jonkun uuden nettimään
Vaik vielä ei oo ehtiny ku olla sun peikonlehtikäinen
Sitä ei oo kastella, vaan istuu täs ja katsella
Kun se kuihtuu pois
Mä aatellu et löydät jonkun niin nopeaa
Mut vaan, on kultaa
loppuelämää
Kun sun huone kanssa
Kun se kuihtuu pois
se vaan, vaan
on kovi puhumaan, puhumaan
Mun taas piti sulle soittaa
Mut pystynykään, nytkään
Varmankin uuteen ja kiiltäväen
muski hyvin vielä sä et vaan enää
riitin sitten riitääkään
Mä kuulin et sä oot jo menny jonkun uuden nettimään
Vaik vielä ei oo ehtiny ku olla sun peikonlehtikäinen
Sitä ei oo kastella, vaan istuu täs ja katsella
Kun se kuihtuu pois
Mä et löydät jonkun niin nopeaan
Mut vaan on kultaa
loppuelämää
Kun sun huone kanssa
Kun se kuihtuu pois
hopeaa
hopeaa
hopeaa
Mä et löydät jonkun niin nopeaan
Mut vaan on kultaa
loppuelämää